Sofia Wilkman: Red Sea Mountain

Sofia Wilkman, 1992.

Jenny ja Antti Wihurin taidekokoelma

Akryyli kankaalle, 115 cm x 115 cm.

Sofia Wilkman (s. 1956) on helsinkiläinen kuvataiteilija ja taidemaalari. Hän on valmistunut taidemaalariksi Suomen Taideakatemiasta vuonna 1984 ja kuvataiteen maisteriksi Kuvataideakatemiasta vuonna 2003. Wilkman pyrkii työskentelyssään jatkuvuuteen. Hän työskentelee sarjallisesti, ja myös eri teossarjat liittyvät toisiinsa. Mikään yksittäinen teos ei pyri olemaan maailmaa mullistava, vaan osa kokonaisuutta.

Wilkman näkee teoksensa eräänlaisina avoimina tiloina, joihin voi astua sisään, joissa vaelletaan ja joista lopulta poistutaan.

Wilkmanin työskentelyssä olennaista on omien ajatusten ja aistimusten tarkkailu. Taiteilija työstää maalauksia pitkään mielessään ennen kuin siirtää ne kankaalle. Wilkman haluaa, että ilmaisu on suoraa ja että teokset ovat helposti luettavissa. Hän karsii elementtejä ja käyttää harkitusti värejä, viivoja ja pintoja. Hän pyrkii saavuttamaan hyvin niukalla kielellä sen, mitä haluaa maalauksellaan ilmaista. Wilkmanin teoksissa on ”tilaa ajatuksille”. Katsoja voi löytää niistä jotain, joka vie omat ajatukset jonnekin, missä syntyy uusia ajatuksia ja tunteita.

Väri ja viiva ovat Wilkmanin teosten pelkistetyt peruselementit, joista jompikumpi on yleensä pääroolissa.

Värit voivat olla hienoviritteisiä tai hyvinkin kirkkaita ja vahvoja. Viiva voi olla joskus melkein poissa tai hallita teosta. Teoksen taustalla on usein jokin löydetty teksti, joka tukee työskentelyä. Silti teokset eivät ole kerronnallisia niin, että tarina olisi suoraan tunnistettavissa. Taiteilija ei tarjoile mielipiteitä tai vastauksia; hän herättelee kysymyksiä.

Wilkman käyttää teoksissaan paljon mustaa. Graafinen väri toimii eräänlaisena koodina tai jälkenä.

Taiteilija puhuu mieluummin ”mustuudesta”, kuin mustasta. Mustuminen tarkoittaa jonkinlaista jälkeä, joka puolestaan tuo taiteilijalle mielikuvan tuhkasta. Tuhka on läpikäynyt prosessin, joka on muuttanut sitä.