Tietoja

Tekijä ja vuosi

Liisa Rautiainen, 1987–1988.

Kokoelma

Lapin yliopiston kokoelma

Tekniikka, materiaalit ja koko

Öljyväri ja hiili kankaalle, 241 x 171 cm

Teoskuvaus

Liisa Rautiainen (1919–2018) promovoitiin Lapin yliopiston kunniatohtoriksi vuonna 1992. Promovointinsa yhteydessä hän lahjoitti suuren maalauksensa Lapin yliopistolle.

Rautiainen opiskeli Helsingin yliopistossa filosofiaa ja psykologiaa ja valmistui Taideteollisesta oppilaitoksesta kuvaamataidonopettajaksi 1952. Hän toimi Kemin tyttölyseossa opettajana lähes 30 vuotta.

Rautiaisen ilmaisu kulki ekspressiivisestä realismista kohti abstraktia taidetta, mutta 1980-luvun alussa tapahtui iso muutos. Hän jäi eläkkeelle kuvaamataidon opettajan työstään ja alkoi maalata spontaanisti. Maalauksissa alkoi näkyä sellaista kokeellisuutta, jota nykyään kutsuttaisiin englanninkielisellä termillä mark making. Viivan jälki johdatti aina seuraavaan jälkeen ja työ kuljetti tekijäänsä kohti ennalta-arvaamattomia polkuja.

Rautiaisen maalauksista tuli spontaanin sommittelemisen ja jälkien jättämisen myötä eräänlaista soittamiseen rinnastettavaa improvisaatiota. Tiedetään, että hän kuunteli maalatessaan Arvo Pärtin kokeellismeditatiivista musiikkia. Kenties vaikutteet ovat nähtävillä tässä Lapin yliopistolle lahjoitetussa maalauksessa.

Liisa Rautiainen oli pidetty ja palkittu taidemaalari. Hänelle myönnettiin Lapin läänin taidepalkinto vuonna 1971 ja Ars Arctica -palkinto 1986. Vuonna 1994 Rautiaiselle myönnettiin Suomen Valkoisen Ruusun Ritarikunnan ritarimerkki.

Kuvagalleria